Loppu on alku
The Whon Tommy (1968) synnytti brittiläisen rockoopperan. Pink Floydin The Wall (1979) pani sille melkein pisteen. Yhtyeen omasta taustasta ammentava tarina kertoo eltaantuneesta rocktähdestä Pinkistä, joka pakenee traumojaan mielensä muurin taakse ja muuttaa lääketokkurassa konserttinsa fasistiseksi esitykseksi. Upeasti tuotettu, elokuvamaisten äänitaustojen yhteen sitoma tuplalevy antoi kumma kyllä Pink Floydille ensimmäisen singlehitin yli vuosikymmeneen. Levyä esitettiin ennennäkemättömän suurellisissa konserteissa ja siitä tehtiin ällistyttävän yliampuva elokuva.
Sen synkkyys ja suurellisuus nähtiin kuitenkin vanhanaikaisena ja sen teema vieraantuneesta rokkarista yksinkertaisesti todellisuudesta vieraantuneena. Pinkin tarina ei tarjoakaan juuri henkistä kasvua, vain romahduksen. Tommyn edustaman 60-luvun optimismin ja rockin viattomuuden on levyllä korvannut narsismi ja lamasta kärsivän Britannian näköalattomuus. Tässä ilmastossa The Wallin ja suurten konseptialbumien aika näytti olevan ohi.
Pink Floydin tupla-albumi The Wall sisältää yllätyshitin Another Brick In The Wall (part 2). Queensrÿchen klassikkoa Operation: Mindcrime nosti esiin biisit Revolution Calling, Suite Sister Mary ja Eyes Of A Stranger.
The Wall innoitti kuitenkin uuden sukupolven rockoopperoita. Kun amerikkalainen popmetalliyhtye Queensrÿche julkaisi konseptialbuminsa Operation: Mindcrime (1988), yhtye seurasi tarkkaan levyn synkän hiottua sointia ja yhdisti omat tarttuvat kappaleensa samalla tavalla yhteen lyhyillä elokuvallisilla osioilla. Tarinan päähenkilö oli myös henkisesti vaurioitunut mies, narkomaani joka aivopestään salamurhaajaksi vallankumousta ajavalle järjestölle. Monimutkainen tarina tylyine kapitalismi- ja uskontokritiikkeineen oli uutta valtavirtametallin kentällä. Silti levystä tuli lopulta hitti, paljolti kiitos musiikkivideoiden, joilla levyn tarinaa kuvitettiin aivan kuten The Wallia elokuvalla. Operation: Mindcrime toi konseptialbumin metallin kartalle.
Molemmilla levyillä on muutakin yhteistä. Kumpikin loppuu siihen mistä alkoikin, aivan kuin molempien levyjen päähenkilöt olisivat loukussa omissa helveteissään. Kumpikin levy on myös osoittautunut aikaa kestäväksi. Operation: Mindcrime sai päivitetyn mutta heikomman jatko-osan vuonna 2006. The Wall oli kerrankin aivan ajankohtainen vuonna 1990, kun Roger Waters esitti sen Berliinissä paikalla, jossa eräs tosielämän muuri oli vuotta aiemmin kaatunut.
Kai Karmanheimo
Lisää musiikkia Saundiholvista Kallion kirjaston Facebook- ja HelMet-sivuilla.
Tuomas Pelttari, toim.